Kuvausmatkalle Itä-Suomeen kesällä 1893
"Vietin 1890-luvun keskivaiheilla kesäaikojani Sortavalassa, kuvaillakseni sikäläisiä maisemia, joita mainittiin luonnonkauneudestaan, ja tutustuakseni rahvaaseen, jonka omituisista vanhoista oloista olin kuullut kerrottavan."
(I. K. Inha, Suomen maisemia 3.p, s.136)
Alkuvuodesta 1890 I. K. Inha pääsi toimittajaharjoittelijaksi Uuteen Suomettareen ja jo saman vuoden marraskuussa hänet vakinaistettiin. Toimittaja Inha otti kesällä 1893 lehtityöstä vapaata ja matkusti Karjalaan nyt valokuvaajana. Kuvausmatka Sortavalaan, Pohjois-Laatokan saaristoon ja Raja-Karjalan runolaulajia tapaamaan liittyi hänen pyrkimykseensä saada kuvia Kaakkois- ja Itä-Suomesta. Inhan kuvausmatkan rahoittajana oli helsinkiläinen valokuvaamon omistaja K. E. Ståhlberg, joka vielä saman vuoden syksyllä kokosi valokuvanäyttelyn liikkeeseensä Suomen esittelevistä kuvista.
Ensimmäisellä matkallaan Sortavalaan I. K. Inha poikkesi valokuvaamaan Saimaan kanavaa, Vuoksen koskia ja jo matkailijoiden suosioon nousseen, vielä vapaana kuohuvaa Imatrankoskea ja Vuoksen ympäristön maisemia. Saimaan kanava oli avattu jo vuonna 1856, ja siitä oli kehittynyt tärkeä yhteys Suomenlahdelta Lappeenrantaan ja sieltä edelleen laajalle alueelle Itä-Suomea Saimaata pitkin.
Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, jonka kuohuja matkailijat ovat käyneet ihailemassa 1700-luvulta lähtien. 1800-luvun lopulla koski kohosi erityisesti pietarilaisten ja muunkin Euroopan tavoitelluksi matkailukohteeksi. 1900-luvun alussa Imatra oli niin suosittu, että sinne tuli päivittäin 14 junavuoroa Pietarista. Kosken voimasta osa vangittiin sähköntuotantoon 1920-luvun lopulla, ja voimalaitoksen kuudennen koneiston myötä louhikkoinen koskiuoma jäi lopullisesti lähes kuivaksi.
Imatrankosken partaalla on ollut kaksi puurakenteista hotellia majoittamassa matkailijoita. Puiset hotellirakennukset paloivat 1900-luvun alussa ja niiden tilalle rakennettiin jugendtyylinen, linnamainen hotelli. Hotellin suunnitteli arkkitehti Usko Nyström (1861 - 1925), Into Inhan (alkuaan Nyström) veli.
Enää eivät Vuoksen vesistön vedet kuohu Imatralla kuin muutamassa näytöksessä kesäisin, uoma on lähes kuiva ympäri vuoden.
En tiedä mitä Intolle läheinen Usko-veli mietti, kun hän Suomen maisemia-kirjan ilmestyttyä vuonna 1909 luki luvun "Imatra", jossa kirjailijaveli ruotii kovin sanoin kaikkea rakentamista, jota kosken ympärillä on tehty (SM 3p, s.106 -111). Into olisi repinyt alas lähes kaiken mitä matkailun edistämiseksi koskenrannoilla on tehty ja rakennettu! Veljensä suunnitteleman hotellin ympärille hän olisi kasvattanut korkean metsän ja akkunain eteen köynnöskasveja verhoamaan seiniä. "Se voisi metsän pimennossa käydä tarulinnasta", kirjoitti pilkallisesti Into Inha.
Kirjailija Maila Talviosta o.s. Maria Winter ja kielitieteilijä Jooseppi Julius Mikkola Imatrankosken partaalla.
Sortavalaan Inha saapui heinäkuun lopulla. Kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Laatokka-lehti raportoi tuohon aikaan etusivullaan säännöllisesti kaupungin kahteen pieneen hotelliin saapuneista matkailijoista. Laatokan numerossa 57 lauantaina 22. päivä 1893 oli otsikon "Matkustavaisia" alla luettelo Seurahuoneen ja Uuden ravintolan vieraista, joiden joukosta löytyy toimittaja Inhakin:
"Seurahuoneella: tireht. Biese, toimittaja Inha ja lyseol. Jalava Helsingistä, yliopp. Grenman, rouva Lagerstam sekä neidit Aina ja Elina Lagerstam Mikkelistä, insin. Zitting Viipurista ja metsähra Impilahdelta."
Into Inha otti joillekin kuvausmatkoilleen mukaansa jonkun ystävänsä, josta varmastikin oli paljon apua painavan kuvauskaluston kantamisessa kuvauspaikoille ja matkaseuraa pitkillä ja vaiherikkailla retkillä. Sortavalaan saapuessaan hänen matkakumppaninaan oli lyseolainen Väinö Jalava. V. Jalavan isä oli Uuden Suomettaren avustaja ja lehden ensimmäinen päätoimittaja (1869 -1870) Antti Almberg, 1906 lähtien A. Jalava.