Mäkisen hovi Myllykylässä

Myllykylä sijaitsee vajaa kuusi kilometriä Sortavalan kaupungin keskustasta luoteeseen. Kylän läpi virtaa Laatokkaan laskeva, Suomen puolelta alkunsa saava Tohmajoki, joka tunnetaan Sortavalassa myös nimellä Helylänjoki. Into Inha tutustui Myllykylään pian saavuttuaan kuvausmatkallaan Sortavalaan. Siellä hän valokuvasi koskimaiseman ja joen rannalla olevat tehdasrakennukset hovin pihalta. Kuva on näyttelyssämme.

I. K. Inhan Myllykylässä ottamassa valokuvassa ei näy hovin päärakennusta. Valokuvan horisonttia rajaavat komeat vaarat, jotka ohjaavat Tohmajoen alajuoksun kohti Laatokkaa. Rakennukset kuvan oikealla laidalla kuuluvat Mäkisen hoviin. Kosken rannalla näkyvät mylly ja seminaarinlehtori Eero Mäkisen perustama urkuharmonitehdas. Joen yli on tehty silta vastarannalle hovin asuinrakennuksilta tuotantolaitoksille.

Myllykylän hovi ja Tohmajoki. Kuva: Tuomo Ahokas, Museovirasto, Karjalaisen osakunnan kokoelma.

Eero Mäkinen (1845 - 1902) oli lähtöisin Alavuudelta, Pohjanmaalta. Hän opiskeli Jyväskylän seminaarissa kansakoulunopettajaksi ja haki sen jälkeen lisää tietoa Saksan Stutgartissa erityisesti käsityönopetukseen. Sortavalan seminaarin käsityön ja piirustuksen lehtoriksi hänet nimitettiin vuonna 1880, eli heti uuden seminaarin toiminnan alettua.

Seminaarinlehtori Eero Mäkinen perusti Sortavalaan työkalu- ja urkuharmoni-tehtaan vuonna 1881. Monen hankkeen sortavalalainen mesenaatti varatuomari Herman Hallonblad halusi tukea Mäkisen tehdashanketta ja tarjoutui myymään hänelle Myllykylän tilan tehtaan paikaksi. Myllykylässä oli mahdollisuus käyttää koskivoimaa koneiden voimanlähteenä. Myllykylään Mäkisen tehdas siirtyi vuonna 1887. Myllykylän tehtaalla valmistettiin urkuharmoneja ja tilauksesta myös kanteleita. Soittopelien lisäksi verstas valmisti mm. kansakouluille poikien käsitöissä tarvittavia työkaluja ja käsityömalleja.

Myllykylän hovin tehdasrakennukset paloivat 1912. Sen jälkeen puusepäntehdas myytiin Helylä Oy:lle, joka siirsi toiminnan Myllykylästä Helylän keskustaan paremman rautatieyhteyden äärelle. Myllykylän Hovin päärakennus tuhoutui jatkosodan alussa elokuussa 1941, kun suomalaiset valtasivat Sortavalaa takaisin osaksi Suomea.

Useimmat Myllykylän hovia esittävät valokuvat on ikuistettu hovin asuintalojen edustalta kohti Tohmajoen vastarannalla olevia tuotantolaitoksia. Tässä valokuvassa näkyvät hyvin Tohmajoen laakso ja Mäkisen hovin päärakennus joen törmällä. Kuva: I. M. Vartiainen 1906. Museovirasto, Karjalaisen osakunnan kokoelma.

Myllykylän koskimaisema on ollut monen taidemaalarin innoittaja kuvantekoon. Pekka Halonen maalasi vuosina 1892-1923 kolmisenkymmentä Myllykylä-aiheista teosta. P. Halosen lukuisten Myllykylä-maalausten lisäksi hänen lankonsa, Väinö Hämäläinen, maalasi lähes vuodet ympäri Tohmajoen rannalla. V. Hämäläinen asui pitkään Myllykylässä. Väinön puoliso Helmi Hämäläinen ja Pekka Halosen vaimo Maija (Maiju) olivat siskoksia.