Ikiaikainen näkymä Riuttavuorelta

"Maan puolelle on Riuttavuorelta aivan toisenlainen näköala. Sillä puolella on vuoren alla niittyjä, vainioita, tuo mainitsemani saareen pistävä Tokkarlahti, sen takana kukkuloita ja vuoria ja niiden välillä Kirjavalahteen johtava siintävä Hiidenselkä. Aivan allamme on pieni talo savitörmäisellä niemellään, tuuheiden piennarpuittensa keskellä. Vaihtelevasti aaltoilevat salmen toisella rannalla pyöreitten kukkulain piirteet, kohoaa siellä täällä rosoinen kallio raunioisesta alustastaan." (SM3 s.147)

Nimitän otsikossa Riuttavuorelta luoteeseen ja pohjoiseen, yli Tokkarlahden avautuvaa näkymää ikiaikaiseksi. Näin siksi, että Riekkalassa, Tokkarlahden rannoilla on asuttu yli tuhat vuotta ja sen rantoja viljelty. Tokkarlahden kultturimaisemaa näytettiin Suomen koululaisille Valistuksen opetustaulusta vielä minunkin kansakouluaikanani 1950-luvun alussa ennen kuin rainakuvat tulivat kuvataulujen tilalle.

Tokkarlahden rantapellot on raivattu entisille Laatokan pohjasavikoille. Laatokan ensimmäinen laskuoma purki sen vesiä Karjalan kannaksen poikki nykyiseen Suomenlahteen. Lasku-uoman suisto oli aluksi paljon kauempana nykyisestä merenrannasta, jossain entisen Heinjoen pitäjän tietämillä.  Laatokan eteläosan tulvat puhkaisivat uuden meriyhteyden Nevajoen uomaa pitkin noin 3 350 vuotta sitten. Sen seurauksena Laatokan pinta laski ainakin 12 metrillä seuraavan sadan vuoden aikana. Laatokan muinainen Tokkarlahti kapeni ja Riekkalan saari laajeni. Laatokan laskuoma vaihtui siksi, että maannousema on ollut viime jääkauden jälkeen järven pohjoisosassa nopeampaa kuin eteläosassa.

Laatokan Tokkarlahti Riekkalassa kouluille tehdyssä kuvataulussa.

Riuttavuoren eteläreunaa huuhtelee Riuttalampi. Vuoren länsireunan jyrkänteen alla on kapea niitty, ja sen takana Riemulahti. Lahti kiertyy eteläpäässä lammeksi, jota suomalaiset asukkaat nimittivät Putrukaksi. Se on jo neuvostoaikaan kuroutunut omaksi lammekseen ja kasvamassa nyt umpeen.

Näkymä Riuttavuorelta Pohjoiseen. Etualan taloryhmä on Riuttavuoren juurella, sen takana ovat Riemulahti ja Telkinniemen taloja. Oikealla Tokkarlahti jatkuu syvälle Riekkalan sisälle.

Riuttavuoren laki oli vielä 1920- ja 1930-luvulla lähikylien nuorten kokoontumispaikka, kertoi vuonna 1915 syntynyt äitini. Hänen mummolansa oli viereisessä kylässä, Riemulahden länsipuolella, ja se näkyi Riuttavuoren päältä. Äitini koti oli parin kilometrin päässä Hakalanjoella, kansakoulu näköetäisyydellä Riuttavuorelta. Nuorisoa ja vanhempaakin väkeä kerääntyi Riuttavuoren laelle erityisesti helluntaimaanantaina, kun luonto alkoi saada kesäisen vehreytensä ja kasvillisuus kukoistaa. Riutan laella tanssittiin, keinuttiin ja varmaan riiusteltiinkin.

Näyttelyssämme on I. K. Inhan komea panoraama "Riuttavuorelta pohjoiseen". Se koostuu neljästä rinnakkaisesta kuvasta.